torstai 8. syyskuuta 2016

Perinsessoja




           "Keitä he ovat? Kuinka vanhoja he ovat? Kuinka he voivat olla noin fiksuja, upeita ja nerokkaita? Miten heillä voi olla noin vilkas mielikuvitus? Tunnen silkkaa kunnioitusta", te ajattelette. Voi kiitos. Sitä mieltä mekin olemme. Te ette vielä tunne meitä, mutta tulette oppimaan meistä asioita tekstiemme kautta. Nyt kerromme teille hiukan itsestämme.
          Tämä teksti on kirjoitettu monikon ensimmäisessä muodossa, koska täällä ruudun takana kirjoittelee kaksi henkilöä. Olemme kumpikin 16-vuotiaita tyttöjä, jotka rakastavat kirjoittamista. Olemme hyviä ystäviä ja kämppiksiä. Asuntolamme on pikkuisella paikkakunnalla, mutta tulemme kumpikin isosta kaupungista. Nuoresta isästämme huolimatta asumme ilman aikuisen valvovaa silmää. Tai loppua siitä aikuisen kehosta.
         Tällä hetkellä tietokoneen näppäimistöä näpyttelee pinkkihiuksinen tyttö, jota voitte kutsua vaikka Tuhkimoksi. Miksi Tuhkimo? Koska pidän perinsessoista ja varsinkin Tuhkimon tarinasta. Miettikääs nyt; Tuhkimo aloittaa köyhästä piiasta, jota kohdellaan kaltoin, mutta onkin tarinan lopussa loistelias ja rikas perinsessa, jota kaikki kadehtivat. Ja kun rakas kämppikseni kirjoittamistani katselee, naureskelee hän, kun keksin nerokkaasti uusia sanoja. Ehkä joskus tulevaisuudessa minustakin kehkeytyy kaunis perinsessa, joka osaa jopa kirjoittaa oikein ja näyttää pahalle kämppikselle kuinka asiat tehdään. Vitsit vitsinä. Kämppikseni on oikein ihastuttava otus, jonka kanssa tulen toimeen vallan mainiosti, vaikka välillä pelästytänkin hänet ponnahtamalla öisin istumaan sängyssä juuri kun hän on menossa vessaan.
      No niin eiköhän ois aika myös kertoa, että opiskelusta ei enää Tuhkimolla tule yhtään mitään. Siksi kaappasin koneen häneltä ja lukitsin itseni koneen kanssa vessaan. Muhhahah... Siis nyt näppäimmistöä hakkaa toinen huoneen 207 asukista, jolla hiukset eivät ole pinkit kuin hattara, joka saattaa olla pikkuisen homehtunut, vaan enemmänkin mustat kun korpinhöyheninen peppu. Jos "perinsessa" meiningillä jatketaan niin minua voi kutsua Lumikiksi ainoo vaan etten joutunut pakenemaan metsään pieneen mökkiin  seurana seitsemän pientä miestä ja ulkona odottamassa suuri lauma metsän eläimiä. Eikä elämäni ole ollut hullun äitipuolen epätoivoisia murhayrityksiä täynnä, sillä ei minulla edes ole äitipuolta ja vanhempani ovat yhdessä ei niin rauhallisesti, mutta jotenkin onnellisesti asiaa sen enempää avaamatta. :)
      Humoristisiksi itseämme kutsumme, joten ihan jokaista juttuamme ei tosissaan kannata ottaa. Todellisen hauskuutemme tason voitte kuitenkin ihan itse arvioida. Nämä nätit satuperinsessat ottavat nyt kätösiinsä koulukirjat ja alkavat opiskelemaan.


Sotkuisesta perinsessalinnasta hyviä öitä toivottelevat kirjoitustaidoton Tuhkimo ja kääpiötön Lumikki.


Lumikki tarjoaa halpaan hintaan (ilmaiseksi):

Suomi-Tuhkimo-Suomi-sanakirja!

Isästämme= iästämme
Perinsessa= prinsessa

1 kommentti:

  1. Ihanat kuvailut ittestänne ja se kuinka liititte sen prinsessoihin ♡ :')

    VastaaPoista